Teltta keskellä terassia. Hometalohelvetin epätoivoisia yrityksiä.

Eipä tarvinnut mennä kuntosalille.

Siinä me puserrettiin. Ensin tyhjennettiin sisältä kaikki kipsi- ja puukuitulevyt omiin pinoihinsa. Pois edestä. Sitten rakennettiin teltta. Mutkia matkassa, mutta ei mitään mistä ei minun oma Mc Gyver olisi selvinnyt.

Siitä se sitten alkoi. Tavaroiden kantaminen. Olemme joutuneet hukkaamaan talosta lähes kaiken kaatopaikalle. Päätimme kuitenkin yrittää epätoivoisesti säästää pari kalustetta. Jos ne saisi pyyhkimällä puhtaaksi.  Keittiö ja pari vaatekaappia sekä kodinhoitohuoneen allaskaappi. Jääkaappi tietenkin sekä astianpesukone.

Koko homma oli niin hyvää treeniä, ettei kuntosalille tarvinnut enää mennä. Se kodinhoitohuoneen allaskaappi ja jääkaappi painoivat IHAN helvetisti. Levyjä, allaskaappeja, kaapinovia, peilejä, vaikka mitä. Ja paljon. Miten pieni keittiö voi muuttua niin isoksi kun sen purkaa atomeiksi?

Siellä ne nyt viettävät kesää. Tai tulevaa talveakin, who knows. Vieläkään ei ole kuulunut hovioikeudesta mitään, joten en tiedä yhtään milloin mahdollinen käsittely voisi olla. 

Mutta sitä odotellessa voi antaa tavaroiden tuulettua, rojauttaa kattovillat alas ja toivoa, että haju lähtisi sillä. Onhan se kohta purettu runkoon saakka, joten eiköhän se kohta lakkaa haisemasta jos on ylipäätään lakkaamassa.

Kerroinko jo, että joudutaan taas muuttamaan? Joo. Huhhuh. Muutto tuli yllättävän nopeasti. Muutetaan jo tämän kuun loppupuolella. Mutta mikä tässä on hyvää on se, että rakkaat ystävät tulevat auttamaan meitä koko viikonlopuksi. Lisää ystäviä saattaa tulla sunnuntaina, että mikäs sen ihanampaa! Siitä ei voi olla kun iloinen, että on ystäviä, jotka auttavat.