Tahdonvoiman käyttöohje!

On KiKy tunnin aika. Kaivelen arkistoiden syvyyksistä Frank Martelan luennon tahdonvoimasta. Kuuntelen sitä ensin toisella korvalla, mutta jokin saa minut höristämään korviani uudestaan ja keskittymään tähän luentoon ihan uudella tavalla. Se taisi olla esimerkki jota Martela käytti.

"Kuvittele, että olet jälleen nelivuotias. Siis sellainen metrin mittainen. Edessäsi olevalla pöydällä on vaahtokarkki, ja hassunnäköinen setä on lähdössä käymään toisessa huoneessa. Hän kertoo, että saat syödä vaahtokarkin koska vain. Lipaiset huuliasi. Mutta jos odotat kunnes hän palaa, saat kaksi vaahtokarkkia. Hämmennyt vähän. Sisälläsi alkaa tahtojen kamppailu: yksi vaahtokarkki nyt vai kaksi kohta? Katsot vaaleanpunaista vaahtokarkkia ja vesi herahtaa kielellesi. Se on kätesi ulottuvilla ja voisi olla suussasi sekunnissa. Pystytkö vastustamaan kiusausta ja odottamaan varttitunnin, vai tartutko hetkeen ja nautit suussasulavan vaahtokarkin lempeästä mausta heti paikalla?" (Teksti on Martelan kirjasta Tahdonvoiman käyttöohje)

Tämä testi tehtiin 1960-luvulla. Tutkija Walter Mischel halusi nähdä, pystyväkö lapset vastustamaan kiusausta. Jotkut pystyivät, toiset ei. Olisitko sinä pystynyt?

Toisilla oli monia tapoja kieltäytyä heti herkuttelusta. Kiinnittämällä huomion muualle osa lapsista onnistui odottamaan. 

 Parikymmentä vuotta tämän jälkeen tutkija otti selvää mitä tutkituille lapsille kuului. Hänelle selvisi, että lapset jotka pystyivät odottamaan menestyivät elämässään paremmin, olivat hoikempia ja käyttivät harvemmin huumeita. He olivat parempia melkein kaikilla elämän osa-alueilla.

Innostuin Martelan luennosta siinä määrin, että ostin hänen kirjansa "Tahdonvoiman käyttöohje". Istuin ensin sohvalle ja aloin lukemaan. Luin ja luin, kunnes luin ja luin. Istuin junassa ja luin, sitten bussissa ja luin. Luin kunnes kirja oli ahmittu loppuun. Ensimmäinen "oikea" kirja pitkään aikaan. Yleensä ostan vain e-kirjoja tai ääni kirjoja. Tämä oli minulle todella poikkeuksellista.

Tahdonvoima on kuin lihas joka rasittuu. Sitä voi voimaannuttaa, mutta se voi väsyä niin, että teet huonoja valintoja. Kirjassa annetaan käytönneuvontaa hyvin konkreettisilla esimerkeillä. Koskaan ei voida tarpeeksi teroittaa sitä, mikä merkitys sinulla itsellä on onnistumisessa. Mutta tahdonvoimaa voi harjoittaa ja se voi auttaa sinut hyviin tuloksiin melkein missä elämän alueella hyvänsä. 

Itselläni on tällä hetkellä hyvin vaikea tilanne tahdonvoiman suhteen. Sitä ei ole. Olen selkärangaton. Vaivoin saan itseni ylös vuoteesta ja päivän askareisiin. Saan kyllä rutiininomaiset työni tehtyä, mutta minulla ei ole voimia mihinkään muuhun. Siksi tämä kirja oli minulle kuin taivaan lahja.

Aloin lukemaan kirjaa uudestaan. Hassua kyllä käytännönneuvot ovat juuri sellaisia, joita olen kuullut jo muidenkin suusta, mutta Martela kokoaa ne jotenkin helposti ymmärrettävään ja innostavaan muottiin. Ikäänkuin ne olisivat täysin uusia kikkoja, joita noudattamalla voit kiivetä Mount Everestille tai laihtua kymmeniä kiloja, nousta työssäsi arvoon arvaamattomaan tai siivota kotisi viimeisen päälle. Ihan perusjutuista ilmiömäisiin saavutuksiin.

Istun keittiön pöydän äärellä. Juon kahvia ja syön lahjaksi saatua suklaata. Mietin, miksi ensimmäisellä lukukerralla en yltänyt niihin tavoitteisiin, jotka olen itselleni asettanut. Sitten lukemani alkoi aueta ja ymmärsin, että minun pitää harjoitella. En voi ahmia kaikkia kirjassa esiteltyjä kahtakymmentä keinoa ja omaksua niitä, vaan minun on poimittava sieltä ne jotka tuntuvat enemmän omimmilta ja aloittaa niistä.

No mitkä ne minun tavoitteeni ovat ja miksi haluan päästä niihin. Ensimmäisenä niistä on työ. Tavoittelen työssäni normaalia arkea. Pyrin siihen, että työ tuntuu hyvältä ja rutiininomaiselta. 

Toinen ylitsepääsemätön tavoitteeni on pudottaa ylimääräiset kilot pois. Nämä kilot, jotka ovat kipeyttäneet selkäni ja lonkkani ja jotka estävät minua voimasta hyvin. Tähän tavoitteeseen liittyy myös itseni hyväksyminen. Olen huomannut, että en ole hyväksynyt itseäni lapsuuden jälkeen sellaisena kuin olen. Haluan oppia hyväksymään itseni sellaisena kuin olen. Vain silloin voin todella tavoitella noita kahta asiaa ja vain silloin voin varmasti saavuttaa ne. 

Ynnätään. Tavoitteeseen voi päästä harjoittamalla tahdonvoimaa valitsemalla keino tai kaksi. Tavoitteekseni olen asettanut työn mielekkyyden ja rutiininomaisuuden lisääminen sekä painon hallinta. Pääsenkö näihin tavoitteisiin? 

Keinoikseni valitsin seuraavasti:

1. Muokkaan ympäristöni sellaiseksi, että houkutus on mahdollisimman ison kynnyksen takana -> työkalu: rakennan tahdonvoimalleni rajat

2. Seuraan ja kirjaan ylös tekemäni suoritukset -> työkalu: monitoroin toimintaani: mittaan ja merkitsen ylös.

3. Pilkon isot tavoitteet osatavoitteisiin ja palkitsen itseäni sopivasti -> työkalu: pilkon tavoitteeni palasiksi ja palkitsen itseäsi sopivasti.

4. Olenko oikeasti sitoutunut tavoitteeseeni? -> työkalu: teen tai en tee - en melkein tee!

Näiden keinojen avulla minun on hyvä lähteä eteenpäin. Voin varmasti paremmin muutaman viikon kuluttua, jos vain onnistun edes yhdessä näistä keinoista. Pilkon nyt tavoitteitani pieniin paloihin ja palkitsen itseäni jollakin osuvalla konstilla. Ostan vaikka uudet tennarit, kun kiloja on tippunut kymmenen ja kun arki alkaa maistua arjelta (hyvällä tavalla) voin kiittää itseäni lomalonkerolla. :)

Pilkon tavoitteeni niin pieniksi, että ne on helppo tavoittaa ja niistä on helppo jatkaa pieninä askelina eteenpäin. Pudotan siis kilon kerrallaan ja teen työpäivän yhden nyt ja toisen huomenna. Kirjoitan syömiseni ylös ja seuraan työssäni omia tilastojani. Pohdin joka päivä tavoitteittani ja perustelen itselleni miten ja miksi juuri tämä tavoite on minulle tärkeä. 

Ei muuta kuin tavoitteita asettamaan ja niitä kohti kulkemaan.