Lapsiperheen elämästä, seksistä.
Noh. Seksi.
Siitä puhuminen on vieläkin vähän tabu. Tai voi siitä puhua, mutta ei ääneen.
En nyt ala ruotimaan liian syvälle minun ja puolisoni seksielämää, mutta voin kertoa pari hauskaa juttua seksistä lapsiperheen arjessa.
Aloitetaan siitä kun itse olin lapsi. Meidän perheessä seksi oli vallan luonnollinen osa elämään. Niin luonnollinen, että lapsikin joutui joskus alttiiksi sille ihan tahtomattaan (ja vanhempien tahtomatta). Se jos mikä oli jokseenkin kamalaa. Nyt sille osaa nauraa ja kaikesta siitä on selvitty hengissä.
Seksi on luonnollinen osa elämään. Se kuuluu jokaiselle tavalla tai toisella. Joskus enemmän ja joskus vähemmän. Seksiin liittyy lähes aina unelmia ja haavekuvia sekä virheellisiäkin ajatuksia siitä mitä sen pitäisi olla. Realismi voi olla karu juttu.
Otetaan esimerkki.
Ennen lapsia seksiä on yleensä riittävästi. Se on yleensä joa nautittavaa ja kiihkeääkin se saattaa olla. Sitten tulee lapset. Seksi loppuu lähes kokonaan ainakin siinä vaiheessa kun lapsia on enemmän. Itse unelmoit seksistä ennen lapsia. Se palaa kuitenkin kuvioihin kuulemma parempana kuin koskaan, kun lapset lentävät pois pesästä (nyt ymmärrätte varmaan, miksi minun lapset saavat lähtöpassit kun täyttävät kahdeksantoista (joo, niin varmaan)). Eli toivoa on.
Onkohan se noin? Ei kaikilla, mutta meillä se tuntuu menevän noin. Ja todella toivon, että se paranee kun on sen aika.
Aikaa seksille ei tunnu olevan. Meillä on yksi viisivuotias ja kaksi teini-ikäistä talossa, joten vapaata aikaa ei jää. Hiljaisia hetkiä etsitään kuumeisesti ja jokainen vapaa minuutti käytetään kyllä hyväksi, mutta niitä vapaita minuutteja on kovin vähän.
Joku seksuaaliterapeutti joskus jossakin teeveessä sanoi, että lapsille voi sanoa, että nyt on vanhempien oma aika ja laittaa oven kiinni. Niin. "Äitii, toi kiusaa. Äitii, mulla on kakka hätä, Äitii nälkä..." Ja sitten kun kaikki nuo on selvitetty, on halut jo kadonneet vessanpyttyyn. Laita siinä sitten ovi kiinni. Sitä paitsi, en halua lapsilleni samoja kokemuksia mitä itselläni lapsuudesta on. Se oli vähän kyllä tarumatisoivaa vaikka se naurattaakin.
Me käymme joka ilta yhdessä suihkussa. Se on osa meidän läheisyyttämme. Siitä ammennamme voimaa arkeen, vaikka se pitääkin sisällään vain sen toisen selän pesun ja rupattelua. Pusuttelemme joka käänteessä ja halaamme mahdollisimman usein. Sen haluan lapsilleni opettaa. Että läheisyyttä voi olla arjessa ihan huomaamatta. Haluan, että minunkin lapset oppivat, että seksi on luonnollinen osa elämää, mutta haluan opettaa sen hellyyden kautta.
Siitä puhuminen on vieläkin vähän tabu. Tai voi siitä puhua, mutta ei ääneen.
En nyt ala ruotimaan liian syvälle minun ja puolisoni seksielämää, mutta voin kertoa pari hauskaa juttua seksistä lapsiperheen arjessa.
Aloitetaan siitä kun itse olin lapsi. Meidän perheessä seksi oli vallan luonnollinen osa elämään. Niin luonnollinen, että lapsikin joutui joskus alttiiksi sille ihan tahtomattaan (ja vanhempien tahtomatta). Se jos mikä oli jokseenkin kamalaa. Nyt sille osaa nauraa ja kaikesta siitä on selvitty hengissä.
Seksi on luonnollinen osa elämään. Se kuuluu jokaiselle tavalla tai toisella. Joskus enemmän ja joskus vähemmän. Seksiin liittyy lähes aina unelmia ja haavekuvia sekä virheellisiäkin ajatuksia siitä mitä sen pitäisi olla. Realismi voi olla karu juttu.
Otetaan esimerkki.
Ennen lapsia seksiä on yleensä riittävästi. Se on yleensä joa nautittavaa ja kiihkeääkin se saattaa olla. Sitten tulee lapset. Seksi loppuu lähes kokonaan ainakin siinä vaiheessa kun lapsia on enemmän. Itse unelmoit seksistä ennen lapsia. Se palaa kuitenkin kuvioihin kuulemma parempana kuin koskaan, kun lapset lentävät pois pesästä (nyt ymmärrätte varmaan, miksi minun lapset saavat lähtöpassit kun täyttävät kahdeksantoista (joo, niin varmaan)). Eli toivoa on.
Onkohan se noin? Ei kaikilla, mutta meillä se tuntuu menevän noin. Ja todella toivon, että se paranee kun on sen aika.
Aikaa seksille ei tunnu olevan. Meillä on yksi viisivuotias ja kaksi teini-ikäistä talossa, joten vapaata aikaa ei jää. Hiljaisia hetkiä etsitään kuumeisesti ja jokainen vapaa minuutti käytetään kyllä hyväksi, mutta niitä vapaita minuutteja on kovin vähän.
Joku seksuaaliterapeutti joskus jossakin teeveessä sanoi, että lapsille voi sanoa, että nyt on vanhempien oma aika ja laittaa oven kiinni. Niin. "Äitii, toi kiusaa. Äitii, mulla on kakka hätä, Äitii nälkä..." Ja sitten kun kaikki nuo on selvitetty, on halut jo kadonneet vessanpyttyyn. Laita siinä sitten ovi kiinni. Sitä paitsi, en halua lapsilleni samoja kokemuksia mitä itselläni lapsuudesta on. Se oli vähän kyllä tarumatisoivaa vaikka se naurattaakin.
Me käymme joka ilta yhdessä suihkussa. Se on osa meidän läheisyyttämme. Siitä ammennamme voimaa arkeen, vaikka se pitääkin sisällään vain sen toisen selän pesun ja rupattelua. Pusuttelemme joka käänteessä ja halaamme mahdollisimman usein. Sen haluan lapsilleni opettaa. Että läheisyyttä voi olla arjessa ihan huomaamatta. Haluan, että minunkin lapset oppivat, että seksi on luonnollinen osa elämää, mutta haluan opettaa sen hellyyden kautta.
Kommentit
Lähetä kommentti